Historia

Vanhan Kevarin historia

Saman suvun omistuksessa jo 1500-luvulta

Tila on ollut saman suvun omistuksessa jo 1500-luvulta lähtien. Siitä muodostui vähitellen ratsutila, jonka viljelijöinä on ollut erilaisia virkamiehiä, pappeja, vouteja ja nimismiehiä. Vuonna 1635 Olavi Sakarinpoika muutti tilalle asumaan pysyvästi. Nykyisen talon alkuperäisenä rakennusvuotena pidetään vuotta 1751. Sukuluettelon mukaan ajatellaan, että rakentajana on silloin ollut Antti Juhonpoika.

Kestikievari avataan

Ruotsin vallan aikana Ylisen Hollolan komppaniaan kuuluneen ratsutilallisen velvollisuutena oli ylläpitää majataloa. Majatalo eli kestikievari on toiminut tilalla aina vuoteen 1905, josta juontaa myös nykyinen nimi Vanha Kevar

Kerrotaan että runsaan oluenkulutuksen ansiosta Laitialan oluttehtaan omistaja lahjoitti Antti Kustaa Hoimelalle seinäkellon, joka on tänäkin päivänä salin seinässä. Villehard Hoimelan aikana rakennettiin omaa tarvetta varten toinen rakennus, johon Villehard haki kahdella tai kolmella hevosella päivässä rakennuspuita metsästä. Tässä talossa valmistettiin majataloa varten ruoka ja siinä oli esimerkiksi niin iso leivinuuni, että pystyttiin paistamaan kuusikymmentä leipää.

Talossa asui oma väki, myös hollimiehet eli kuljettajat yöpyivät siellä. 1900-luvulla tilaa emännöinyt Kaarin Alho on kertonut, että hän opetteli pyörällä ajamaan sen talon tuvassa. Myöhemmin Kaarin muisteli noita aikoja ja kertoi kuinka jännittävää oli silloin kun vankeja kuljetettiin Viipurin ja Turun välillä ja yövytettiin majatalossa.

Kestikievarista uusi asuintalo

Oman väen asuintalon tuhouduttua tulipalossa 1924, ja kievarin muutettua naapuritaloon, talon väki muutti asumaan majatalorakennukseen. Perhe joutui muuttamaan rakennusta muun muassa rakennuttamalla leivinuunin, joka nykyisellään on entisen olutvaraston paikalla. Siinä asuttiin aina 1960-luvulle asti, ja tottuneet kulkijat saivat vieläkin epävirallisesti yöpyä penkillä lämpimän muurin vieressä. Talossa asui myös väliaikaisesti 15-henkinen evakkoperhe, ja emännät käyttivät hellaa ja leivinuunia sulassa sovussa.

Vanha rakennus pelastetaan

1960-luvulla vanha rakennus vähitellen rappeutui ja kävi liian ahtaaksi. Vuosien saatossa ikkunat menivät rikki, tuvan katto romahti sisään ja piha muuttui täysin rämettyneeksi. Suvun jäsenet päättivät pelastaa vanhan kievarirakennuksen, ja töitä tehtiin hartiavoimin kolmisen vuotta. Tarvittavat korjauspuut haettiin omasta metsästä, aivan kuin sata vuotta aikaisemminkin, paitsi että nyt oli käytössä hevosten sijasta moottorisaha ja traktori.

Korjauksessa on hyödynnetty mahdollisimman paljon vanhoja materiaaleja. Kahvilan tiskinä onkin nyt porstuan lattialankkuna aikaisemmin toiminut satoja vuosia vanha punahonka.